Motiva perustetaan ja nimetään

Motiva ry:n historia alkaa vuoden 1971 tammikuussa 27. päivä, jolloin 13-henkinen joukko kasvatustieteen opiskelijoita sekä professori Kyöstiö, kokoontuivat pohtimaan kasvatustieteilijöiden ainejärjestön perustamista. Tuolloin Oulun yliopiston kasvatustieteiden opiskelijoiden määrä oli viitisenkymmentä, joka oli kasvanut aloitusvuoden (1966) kymmenestä. Ensimmäiset opiskelijamme olivat kansakoulunopettajan tutkinnon suorittaneita työn ohessa opiskelevia opettajia. Toimipaikkana oli silloin Kasarmintien kampusalue, jossa 70-luvulla kiltahuoneena toimi tutkijanhuone. 74-vuodelta löytyy maininta myös omasta kirjoituskoneesta ja lukollisesta kaapista Opettajanvalmistuslaitoksen (OVL) kirjaston lukusalin takahuoneessa.

Yhdistyksen ensimmäinen yleiskokous pidettiin 11.3.1971, jolloin yhdistys perustettiin. Varsinaiset säännöt ja ensimmäiset toimihenkilöt valittiin toisessa varsinaisessa yleiskokouksessa 25.3.1971. Tällöin hallitukseen tulivat valituksi:

Kaija Kvist os. Maakanen puheenjohtajaksi
Sirkka Nurmela sihteeriksi
Rauni Räsänen os. Tuohimaa
Kaisu Rundelin os. Karinkanta
Marita Sandelin sekä varajäseniksi
Harri Hyyppä ja
Terttu Flenmark os. Kanniainen

Hyyppä nousi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi 14.9.1971, kun Sandelin muutti Helsinkiin.

Ensimmäisessä maaliskuun kokouksessa avattiin kilpailu yhdistyksen nimestä. Kilpailuaikaa päätettiin jatkaa maaliskuun toisessa kokouksessa, siten, että nimi päätettäisiin ensimmäisessä vuosikokouksessa, joka pidettiin ravintola Arinan kabinetissa 19.5.1971. Nimikisaan osallistui yhteensä alkujaan vain yksi ehdotus: DIDAKTIKA. Kokouksen 15 osallistujaa olivat kuitenkin sitä mieltä, että on syytä olla myös muita vaihtoehtoja. Tehokkaan aivoriihen jälkeen muiksi ehdotuksiksi tulivat: CURRICULA, INTERAKTIO ja MOTIVA. Ensimmäisellä äänestyskerralla DIDAKTIKA ja MOTIVA saivat eniten ääniä ja toisella äänestyskierroksella DIDAKTIKA sai 3 ääntä ja MOTIVA 12 ääntä. Näin toukokuun kevätkokous pystyi nostamaan maljoja yhdistykselle uudella vahvistetulla nimellä: "Malja MOTIVAlle."

Toinen vuosikokous oli syyskokous ja se pidettiin 24.11.1971. Kokouksessa "toimitettiin yhdistyksen toimihenkilöiden vaali", jossa valittiin yhdistyksen toinen hallitus puheenjohtajanaan Terttu Flenmark os. Kanniainen. Yhdistys saatettiin virallisesti yhdistysrekisteriin syksyllä 1972.

Laitoksen hallinto

Killan toiminta 70-luvulla näyttäytyy aikakautensa lapsena. Teksteissä vilahtelevat niin kansainvälinen toiminta, solidaarisuus ja rauha kuin mielenosoitukset ja luentolakot. Yleisesti toiminnassa oltiin huolissaan demokratian toteutumisesta laitoksen ja tiedekunnan hallinnossa. Keskeisenä teemana ovat olleet hallinnon- ja tutkinnonuudistustyöt, joiden osalta Oulussa oltiin Turun ohella ainoat "valkoiset laikut" kartalla, joissa tutkintojen mielekkyyteen ja rakenteelliseen muutokseen tähtäävää työtä ei ollut vielä aloitettu.

Koulutuksellamme ei ole ollut alkuaikana laitosneuvostoa, jossa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä myös opiskelijat olisivat voineet osallistua tiedeyhteisön hallinnointiin. Uudistus koettiin niin tarpeelliseksi, että Motiva osallistui hallintouudistuksen ajamiseen, jopa lakkoilemalla ja järjestämällä tehostetun toiminnan viikon 73-vuoden helmikuussa. Virallisia hallintoelimiä edelsivät laitoskonferenssi ja laitoskokous mutta vasta syksyllä -74 saatiin nimettyä itse laitosneuvosto. Sen saaminen ei tietenkään ole ollut helppoa. Hallituksen kokouksen pöytäkirjassa -74 keväällä todetaan että vielä keväällä asiasta ei edes suostuttu neuvottelemaan laitoskokouksessa. Neuvoston rooli todettiin kuitenkin moneen otteeseen sen perustamisen jälkeen pelkästään tiedottavaksi foorumiksi, eikä siis oikeana demokraattisena hallintoelimenä.

Valtakunnalliset ja paikalliset suhteet

Yhdistyselämän keskeisenä elementtinä voi pitää toiminnan järjestäytymistä hierarkisesti valtakunnan kattojärjestön ja paikallisyhdistysten muodostamana verkkona. Tämän verkon puuttuminen on ollut voimakas huolenaihe Motivalle. Koko seitsemänkymmentä luvun ajan kilta on toimeliaasti yrittänyt saada herätettyä KASVOjen toimintaa, joka oli valtakunnallinen kasvatusalan opiskelijoiden kattojärjestö. Educa ry:n kutsui jo tammikuussa -71 oululaiset Suomen kasvatustieteen opiskelijaliiton perustamista varten Helsinkiin mutta kokoukseen ei voitu osallistua vähäisten varojen takia. Yhdessä kuitenkin yritettiin saada aikaan kattojärjestöä mutta kysely muille kasvatusalan ainejärjestöille poiki pelkästään Turun kasvatustieteellinen klubin vastauksen, jossa he osoittivat kiinnostuksensa kahdenvälisten suhteiden tiivistämisestä. Vapun jälkeisellä viikolla vuonna -73 jouduttiin toteamaan, että Kasvot ry:n toiminta on lamassa. Kattojärjestön toiminta yritettiin vielä elvyttää turkulaisten kanssa keväällä -74, jolloin vaihtoehtoina nähtiin liitymistä SOOLiin tai uuden oman järjestön perustaminen. Motiva kannatti jälkimmäistä vaihtoehtoa. Suunnitelmat kuitenkin hautautuivat ja toiminta saatiin käyntiin vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Paikallisena kattojärjestönä olemme alkuaikoina kuuluneet humanistisen tiedekunnan aineyhdistyksen yhteistyöelimeen HAYT:hen, mutta sen jäsenyydestä luovuttiin jäsenkokouksessa -75 marraskuussa, koska tiedekuntamme muotoutui itsenäiseksi kasvatustieteiden tiedekunnaksi, humanistisen tiedekunnan kasvatustieteen laitoksesta, vuoden 1975 alusta. Useaan otteeseen luonnollisimmaksi yhteistyöjärjestöksi on kirjattu Ped-kilta, eli opettajien ainejärjestö.

Vaaditaan opinto-ohjausta ja tieteellisyyttä

Motivan opintopoliittisina aiheina seitsemänkymmentäluvulla olivat mm. opintosihteerin hankkiminen ja opinto-ohjauksen saaminen kasvatustieteen opiskelijoille. Vuosikymmenen puolivälissä työ kantoi hedelmää ja tiedekuntaan saatiin palkattu opintosihteeri. Ohjauksen ideologiaa kehitettiin edelleen tutor-toiminnan avulla, jossa vanhemmat opiskelijat ohjasivat nuorempia. Opinto-ohjaukseen liittyi myös harjoittelupaikkojen välittäminen työvoimatoimiston kanssa sekä ihan omatoimista työnvälitystä, joka kuitenkin jouduttiin lakkauttamaan. Lain mukaan kun vain työvoimatoimisto sai Suomessa välittää työpaikkoja. Lisäksi käytiin vilkasta keskustelua siitä, kuka saa kuulua motivaan? Varhaisten sääntöjen mukaan Motivaan sai kuulua opiskelijoiden lisäksi myös muut kasvatuksesta kiinnostuneet. Myöhemmin jäsenyys rajattiin tarkemmn koskemaan kasvatustieteen opiskelijoita ja aprobatur-arvosanan osasuorittajia. Keskustelun tuloksena yhdistys joutui muuttamaan omia sääntöjään jäsenyys-pykälässä 8.

Tieteellisyydestä kannettiin huolta koko alkuvuosikymmen, sillä aikakauteen kuului olennaisesti tutkintouudistus. Sen tavoitteena oli muuttaa yliopisto-opiskelu koulutusohjelmamalliin ja suorituspistejärjestelmään perustuvaksi aikaisemman täysin akateemiseen vapauteen perustuvasta mallista. Tämä kehitys oli suoranaista seurausta valtakunnan tason yhteiskuntapoliittisesti värittyneestä koulutuspolitiikasta, jolla pyrittiin pääsemään eroon opiskelun itseisarvoisuudesta ja runsaista opintojen keskeytyksistä. Yliopistolaitoksen sisäisesti juuri kasvatustieteiden koulutusohjelmamalliin siirtyminen ajoittui kaikkein myöhäisimpään, sillä vasta vuosikymmenen vaihteeseen tultaessa saatiin alalle aikaiseksi oma hallinnon-, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelma. Olihan muilla aloilla päästy jo sopuun vuosikymmenen puolivälissä. Motivan otti tuolloin toiminnassaan vahvasti kantaa tieteellisyyden puolesta kannanotoin ja järjestämällä keskusteluiltoja aiheilla, jotka läheisesti sivusivat kasvatustiedettä. Eräässä paperissa Motiva julistaa, että tulee vastaisuudessakin taistelemaan kvasitieteellisyyttä ja tieteen ammatipohjaisuutta vastaan. Iltoja on järjestetty ainakin seuraavilla teemoilla: "Mitä kasvatustiede on -73", "Kuka tarvitsee kasvatustieteilijää -74", "KK:n ammattirooli -76" ja "Kunnan koulutoimen hallinnollinen ja pedagoginen suunnittelu." Iltoihin pyydettiin alustajiksi laitoksen henkilökuntaa, joihin osallistuminen on ollut varsin vaihtelevaa mutta keskustelijat sitäkin innokkaampia.

Jäsentoimintaa

Jäsenten osalta seitsemänkymmentä luvulla esitettiin huolta mm. heidän kiinnostuksestaan yhdistystä kohtaan. Jäsenhankintaan kiinnitettiin erityisesti huomiota ja jäsenille pyrittiin lähettämään säännöllisesti jäsenkirjeitä, joissa kerrottiin Motivan toiminnasta. Jäsenhankintaa kuitenkin hankaloitti opiskelijoiden hajaantuneisuus. Huolta kannettiin myös siitä, että rivijäsenen on päästävä vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan myös syys- ja kevätkokousten lisäksi. Eräinä vuosina pidettiinkin säännöllisiä jäsenkokouksia, jotka olivat kaikille avoimia, sääntömääräisten kokousten lisäksi.

Pikkujoulut olivat aina onnistuneita ja Motiva teki ensimmäisen opintomatkansa Leningradiin -72. Varainhankinta keskittyi monistemyyntiin, jota hoiti pientä korvausta vastaan kirjastonhoitaja sekä jäsenmaksuun, joka oli yhdistyksen alkuaikoina hulppeat 2 mk. Laitos kuitenkin omi itselleen myöhemmin vuonna -75 monistemyynnistä saadut tulot ja kilta hankkikin vuosikymmenen vaihteessa oman kopiokoneen. Tähän päivään asti kestänyt kulttuuritoiminta kukoisti myös seitsemänkymmentäluvulla, jolloin käytiin ahkerasti teatterissa. Lisäksi nimettiin luentoyhdysmies, jonka tehtävän oli systemaattisesti kerätä palautetta luennoista ja toimittaa se koottuna henkilökunnalle. Motivalla oli myös varattuna oma liikuntapäivänsä jolloin jäsenet kävivät uimassa sovittuun aikaan.

Poliittista vaikuttamista monella tasolla

Kahdeksankymmentäluku alkoi varsin poliittisissa merkeissä. Kahdeksankymmentä yksi otettiin kiivaasti kantaa koulutuksen sisältöön opetussuunnitelmatyön muodossa ja kannanotossa, jossa tiedekunta vaadittiin tiedekunnaksi. Toiminta kuitenkin osaltaan vieraannutti jäsenet killan toiminnasta, jonka Asko Karjalainen puheenjohtajana tunnustaa toimintakertomuksessaan. Tämä todetaan myös vuotta myöhemmin jolloin puolestaan puheenjohtaja Tiina Kemppainen toteaa, ettei killan toiminta näytä kovinkaan vilkkaalta.

Tällaiseen tilanteeseen ajautuminen sai aikaiseksi hallitukselle kriittinen itsearvioinnin, jossa otettiin syy niskoille ja todettiin sen olevan hallituksen tiedottamisessa. Samalla huolestuttiin siitä, että vain pieni ydinjoukko on mukana yhdistyksen toiminnassa. Tämän korjaamiseksi yhdisty muutti toimintatapojaan muodostamalla työryhmiä, joihin saatiin osallistumaan myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä.

Kasarmintiellä saatiin vuonna 1983 käyttöön kiltahuoneeksi kellarikerroksen entinen psykologian laboratorio. Siitä jouduttiin kuitenkin luopumaan myöhemmin kosteusvaurioiden takia ja kiltahuone muuttui arkisto- ja varastokopiksi.

Jo 70-luvulla viritettyä kattojärjestöä päästiin nostamaan tositoimin harjaan vuonna 1984, jolloin Motivan ja Turun kasvatustieteilijöiden yhteistyönä saatiin perustettua Kasvojen tilalle uusi kattojärjestö Praksis. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 7.5.1984 Oulussa ja myöhemmin Helsingissä, jossa perustamisjulistus annettiin. Yhdistyksen toiminnasta on löydettävissä merkintöjä Motivan arkistoista vielä 95-vuoteen asti jolloin Praksiksen toimintaan olennaisesti kuuluneet joka vuotiset koulutuspäivät pidettiin Rovaniemellä. Sen jälkeen Praksiksen kohtalo mystisesti katoaa, sillä hallituksen pöytäkirjoissa vain todetaan, että toiminta on jäissä. Motiva ehti järjestää Praksiksen historiansa aikana koulutuspäivät kahdesti.

Traditiot kirjattiin ensimmäisen kerran toimintakertomukseen -89, jossa todetaan että yhdistyksen perinteenä on, että toinen vuosikurssi järjestää ohjelmaa uusille opiskelijoille tutustumisiltana ensimmäinen vuosikurssi järjestää ohjelmaa pikkujouluihin.

Sääntömuutoksella hallituksen jäsenmäärä muutettiin kahdeksaan vuonna -80. Jäsenmaksun lisäksi kahdeksankymmentäluvulla varainhankinta perustui suurilta osin monistemyynnin kautta saatuihin tuloihin. Kopiokoneeseen ilmenneiden vikojen takia aiheutuneiden lisäkustannusten takia päätettiin hankkia uusi kopiokone -88.

Vuosikymmenen alkupuoliskolla jatkettiin keskusteluiltamia, joiden aiheina olivat "Onko koulutusohjelmassa järkeä?", "Kasvatustiede-kasvatuskäytäntö" sekä "Kasvatus, tiede ja arvot." Yhteishenkeä kohotettiin myös hankkimalla oma kiltapaita veikeällä rottakuviolla -81. Opintomatkoja tehtiin jopa kaksi kertaa, jotka suuntautuivat Odessaan -87 ja toinen Istanbuliin -89. Vuosikymmenen lopussa suunnattiin kohti muita suuria muutoksia, kuten Linnanmaalle muuttamista, jota varten Motiva on osallistunut mm. rakennustoimikuntaan uusien tilojen suunnittelussa.

Nousukausi – muutto Linnanmaalle: tunnuksia ja traditioita

Uusi vuosikymmen alkoi muutolla humanistisen tiedekunnan kanssa Linnanmaalle Snellmaniaan, joka vihittiin käyttöön 25.10.1993. Muuton yhteydessä Motiva sai oman kiltahuoneen, joka jaettiin yhdessä Pedagogian ylioppilaitten kanssa. Muuton myötä keskusteluihin tuli myös kasvatustieteen killan perustaminen, joka toimisi Pedon ja Motivan kattoetujärjestönä huolehtien mm. kahviosta. Yhteiselintä, johon Motiva olisi kuulunut, ei kuitenkaan syntynyt vaan myöhemmin seuraavalla vuosikymmenellä liityttiin oOKoo:hon, jonka pedagogian ylioppilaat olivat aikaisemmin perustaneet opettajien talvipäiviä varten.

Yleisesti muutto Linnanmaalle koettiin myönteisenä. Laitosneuvoston toiminta koettiin virkistyneen jopa niin, että kokoukset olivat venyneet tuntikausia kestäviksi mammuttikokouksiksi. Myös opiskelijakillat olivat muodostaneet yhteistyöelimen, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa järjestöt toisiinsa muuton jälkeen. Tyytyväisenä Motiva kykeni toteamaan Praxis ry:n syyskoulutuspäivillä -94, että opiskelijoiden vaikuttamisen kannalta tilanne Oulun käyttäytymistieteiden laitoksella oli aika hyvä. Samana vuonna yhdistys uudisti myös sääntöjään siten, että toimintakaudeksi muutettiin kalenterivuosi. Tämän jälkeen säännöt ovat pysyneet samoina näihin päiviin asti.

Yhdeksänkymmentäluvun alkupuoliskolla laitoksen ilmapiiriä on kuvailtu kuitenkin epävarmaksi. Tällöin yliopistomme toimintaa arvioitiin monelta taholta, jopa ulkomaisen arviointiryhmän tukemana ja samalla käynnistettiin keskustelut uudistustarpeista tiedekunnan rakenteessa. Karttaharjoituksissa käyttäytymistieteiden laitos on lakkautettu ja kasvatustieteellinen tiedekunta hajotettu moneen otteeseen ja vuosikymmenen lopulla päädyttiin ratkaisuun, jossa perinteinen laitosrakenne purettiin. Motiva otti näihin kehittämishankkeisiin voimakkaasti kantaa puolustaen kasvatustieteen asemaa erilaisin arviointiraportein. Vuosikymmenen puolivälissä arviointi tuli jouhevaksi osaksi toimintaa sillä silloin yliopiston rahoitusmallissa siirryttiin tuloksellisuus seurantaan, jossa osa rahoista määräytyy opetuksen kokonaisarvioiden perusteella. Tuolta ajoilta periytyy tähän päivään asti säilynyt perinne arviointipäivien järjestämisestä koulutuksestamme. Ilahtuneena vuoden -95 palautepäivässä Motiva antoi kukkapaketin opettaja Mirja Kajavalle, kun hän oli niin hyvin muuttanut opetustaan annetun palautteen perusteella. Ennen arviointipäiviä Motiva kokosi opiskelijatyöryhmän, joka jakoi kurssien arviointilomakkeita ja kokosi niistä raportteja henkilökunnalle ja opintotoimistoon.

Yhteishenkeä uusin tunnuksin

Killalle valittiin heti uuden vuosikymmenen alussa uusi logo, jonka suunnitteli Varpu Penninkilampi. Merkistä valmistettiin kankainen haalarimerkki, jossa violetilla pohjalla oli kuvattuna ihmisen pään poikkileikkaus ja aivot. Logosta valmistettiin oma leimasin -94, kun oli todettu, ettei ole kannattavaa hankkia omia kirjepapereita ja kirjekuoria erikseen. Uusi merkki oli näyttävästi esillä -92 vuosijuhlabanderollissa. Juhlan jälkeen jouduttiin käymään ikävää sanasotaa Ylkkäriä vastaan, sillä heidän kirjoittaman artikkelin mukaan laitoksen henkilökunta olisi "paskapuheillaan" sabotoinut juhliamme. Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkansa ja se loukkasi järjestöä ja ennen kaikkea henkilökuntaa. Motiva kirjoittikin asiasta lehdelle vastineen. Vuonna -93 Motiva-henkeä nostatettiin jälleen hankkimalla kiltapaita ja vuotta myöhemmin henkeä koeteltiin, kun tietoon tuli Energiansäästön palvelukeskuksen ottaneen saman nimen kuin Motivalla. Neuvoa haettiin Ylioppilaskunnan lakimieheltä asti ja asiallisen kirjeenvaihdon välityksellä nimiasia ja Motivan toimenpiteet sen suhteen kuitenkin päätettiin jättää tuonnemmaksi.

Omaa kiltaidentiteettiämme koetettiin nostaa mm. keskustelemalla kiltanauhan hankkimisesta, jäsenkorista (yhteistyössä Pedon kanssa) ja omasta kokardista ylioppilaslakkiin mutta mikään näistä ei vielä onnistunut. Kiltamme tunnuksena kantamiemme haalarien tilauskin epäonnistui vuonna -95, kun saadut haalarit olivat väriltään jotain muuta kuin valkoiset ja painatukset huuhtoutuivat pesussa pois. Ehkä tätä egon kolausta kompensoidakseen kilta järjesti kerran kurssivalokuvauksen.

Monipuolista ja varsin liikunnallista toimintaa

Yhteistyötä järjestettiin toogabileiden muodossa pariin otteeseen mm. Pedon kanssa yhteistyössä ja yhteistyön odotettiin nousevan aivan uuteen arvoon mikäli vuosikymmenen puolivälissä kaavaillut laitosrakenteiden ja koulutusohjelmien sulauttaminen toteutuu. Löylyn lyömän yhteistyöasioita suunniteltiin moneen otteeseen, sillä asiakirjoissa vilisee pitkin 90-lukua saunaillat Pedon kanssa. Piristysruiskeena yhdeksänkymmentäluvulla ravintola Reidarin diplomilauluiltojen kunniakirjat menivät moneen otteeseen Motivan lauluporukalle. Kävipä kerran myös rovaniemeläiset sisarjärjestöstämme Lastusta pokkaamassa yhden kappaleen itselleen. Myös liikuntatoiminta oli aktiivista. Motivalla oli kaksi sählyjoukkuetta: tytöille ja pojille, jotka pelasivat vielä yliopiston sählysarjassa. Tosin poikien vähyyden takia ryhmän osallistuminen oli toisinaan sitä sun tätä mutta historiakirjat mainitsevat, että hekin voittivat muutaman ottelun. Tytöt osallistuivat omassa sarjassaan 7 kisaan ja voittivat niistä 2. Lisäksi Motiva osallistui myös Naisten kymppiin ja olipa yhdistyksellä pari jumpparyhmääkin ja pesäpallopuulaakissa saavutettiin hopeamitali.

Ekskursiomatka-ajatus käväisi esillä vuosikymmenen alussa, jolloin suunniteltiin matkaa Islantiin. Tämä on jäänyt toistaiseksi viimeiseksi viralliseksi puheeksi Motivan opintomatkoista. Syyksi on kirjattu mm. matkojen kalleus. Varainhankinnassa kohdattiin muutenkin hankaluuksia, sillä mm. -92 kopiokoneen kolikkolipas anastettiin ja koneesta päätettiin luopua seuraavan vuoden lopussa. Osaltaan tätä päätöstä vauhditti myös samoihin aikoihin tapahtunut rahauudistus, jolloin kolikkolippaan vaihtaminen uuteen olisi tullut aivan liian kalliiksi. Mielenkiintoinen taloudellinen yksityiskohta on, että vuoden -94 hallituksen pöytäkirjoissa mainitaan osakevaihtokaupasta, jossa killan omistamat Sammon osakkeet vaihdettiin Askon arvolipukkeisiin. Sen koomin noista arvopapereista ei ole kuulunut mitään.

Muina varainhankintakeinoina eräänä ystävänpäivänä kilta hankki varoja painattamalla monistuskeskuksessa ystävänpäiväkortteja ja myymällä niitä. Rahoja hankittiin myös bileiden puolella, joista mainitsemisen arvoinen asia on vuoden ensimmäiset pikkujoulut. Nämä karkelot Motiva järjesti useaan otteeseen 90-luvun loppupuolella aina maaliskuisin perinteisesti ravintola Reidarissa (Cuba). Varainhankinnassa keskityttiin kopiokoneesta luopumisen jälkeen jäsenmaksuihin, jotka muutettuun kertamaksuluontoiseksi 90-luvun alussa. Aikaisemmin jäsenmaksu maksettiin suurempana opintojen ensimmäisenä vuotena ja myöhemmin vuosikohtaisena pienempänä maksuna. siirryttiin jäsenmaksussa kaksiportaisuudesta yhteen maksuerään, joka kattaa koko opiskeluajan. Uuden maksun myötä jäsenyys kattaa koko opiskelu-ajan perustutkinnon suorittamiseen asti.

Tiedottamista varten hankittiin OKL:n kanssa yhteistyössä riippari (arkistovetolaatikko) kopiokoneen viereen, jonka kautta voidaan hoitaa henkilökohtaista tiedottamista. Jokainen pystyi hankkimaan oman riippukansion ja varustaa sen nimellään laatikkoon. Motiva oli hankkinut myös oman sähköpostitunnuksen, mutta sen käyttäminen nähtiin vielä vieraana ja uutena asian laitoksella, sillä vain muutamalla opiskelijalla oli oma sähköpostitunnuksensa. Tiedottaminen nousi vielä asteen verran parempaan, kun -99 yhdistys valmisti Motivantti-teoksen, jossa esiteltiin kasvatustieteiden koulutusta ja Motivan toimintaa sekä nykyisiä että entisiä motivalaisia. Yhteydenpito vanhoihin motivalaisiin parani, kun vuonna -98 järjestettiin ensimmäisen kerran alumnipäivät. Ajatus moiseen tuli työllistymispalvelujen puolelta Anne Pudakselta ja se järjestettiin yhteistuumin. Tämäkin tapahtuma koettiin erittäin tarpeelliseksi ja se sai runsaan osanoton ja taitaapa se olla edelleen osana koulutuksen perinteistä sisältöä.

Opintopiiritoimintaa järjestettiin Motivan nimissä pariin otteeseen: ensimmäisen kerran aiheesta miestutkimus -91 ja vuonna -98 järjestettiin opetussuunnitelmakurssi. Tämän kokonaisuuden luennoitsijana toimi Arto Willman. Sama mies oli mukana kaksiportaisen tutkintorakenneuudistuksen jälkeen pitämässä ensimmäistä kasvatustieteen opintoihin kuuluvaa pakollista koulutussuunnittelu ja ekonomia I -kurssia keväällä 2006. Kurssi sai suuren suosion.

Rakennemuutoksia, tunnustusta ja uusia yhteistyösuhteita

Uusi vuosituhat alkoi killan osalta tiedekunnan hallintorakenneuudistuksen siivittämänä. Tiedekunnasta poistui laitosrakenne ja tilalle luotiin uusi Kajaanin ja Oulun tulosyksikköjakoon perustuva malli. Kaikessa uudistusrytäkässä Motiva ei saanut opiskelijajäsentä yksikköneuvostoon, jolle syyksi hallitus esitti toimintakertomuksessaan puutteellista tiedottamista. Tiedekuntaneuvoston ja yksikönneuvoston opiskelijapaikkojen jako kun perustuu kiltojen ja ainejärjestöjen herrasmiessopimukseen, jossa vapaana olevat hallintopaikat jaetaan tasapuolisesti eri yhdistysten kesken. Varsinaisen jäsenen puuttuminen korvattiin aktiivisella yhteydenpidolla muihin opiskelijaedustajiin ja tekemällä kannanottoja akuuteista asioista. Hallintorakenneuudistuksen myötä opiskelijoiden aloitteesta järjestettiin myös tiedotustilaisuuksia, joissa henkilökunnan edustajat vastailivat esitettyihin kysymyksiin.

Motivan 30-vuotisjuhlia vietettiin -01. Sen järjestelyissä oli omat vaikeutensa, sillä uudessa vasta aloittaneessa hallituksessa oli kenties historian eniten ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita ja siten perinteet ja tietoisuus tavoista olivat jääneet edelliselle vuosituhannelle. Toiminnassa oli paljon uusia ja innokkaita henkilöitä, joilla ei ollut vuosijuhlakokemusta. Näin ollen melkein puhtaalta pöydältä aloitettu vuosi mahdollisti sen, että yhdistyksen toimintaan saatiin ujutettua uusia perinteitä. Tällöin aloitettiin mm. ystävänpäiväkahvitus ja elvytettiin pitkästä aikaa laskiaissaunaperinne. Samalla yhdistettiin Motivainfo ja teemapäivän yhdeksi tapahtumaksi, jossa kiltalaiset olivat mukana järjestelyissä ja Vulcanalia-päivänä illanvietto, jossa hallitus esittäytyi. Myös pienryhmäohjaajiin ja fuxeihin haluttiin olla paremmin yhteydessä ja siksi perustettiin fuxi-vastaavan nimike, joka pitää yhteyttä pienryhmäohjaajiin ja huolehtii mm. haalaritilauksista.

Uusi vuosituhat toi mukanaan myös uuden haalarimerkin. Suunnittelusta julistettiin avoin kilpailu -01, josta saatujen ehdotusten pohjalta valittiin Jenni Sorosen ja Maria Posion suunnittelema merkki. Uudessa merkissä on kuvattuna puu, joka nousee avoimesta kirjasta ja kasvaa violetiksi lehvästöksi. Tiedotuksessakin siirryttiin uuteen aikaan uusien verkkosivujen myötä vuonna 2000 ja uudistamistyön myötä -03 julkaistiin entistä ehommat sivut. Samalla killan tiedottamisessa siirryttiin entistä enemmän käyttämään pelkästään sähköpostia.

Motiva liittyi oOKoo:hon (Oulun opetus- ja kasvatusalojen liitto) samana vuonna. Heti syksyllä yhdessä järjestetyssä fuxisuunnistuksessa Motivan Möykky-ryhmä voitti koko kisan tiettävästi ensimmäistä kertaa Motivan lähihistoriassa. Ookoon aikaa ennen fuksisuunnistukset on järjestetty yhdessä jo vuodesta -98 alkaen muiden kasvatusalan kiltojen kanssa ja vuodesta 2003 lähtien on kokoonnuttu vappuaattona piknikille Ainolaan, jossa Motivan on tarjonnut jäsenilleen viiniä. Yhteistyön voima nähtiin vuosikymmenen alussa, kun jälleen tiukassa rahoitustilanteessa jouduttiin käymään puolustustaistelua kasvatusalan säilymisestä Oulussa. Tällä kertaa vakavimman lakkautusuhan alaisuudessa oli varhaiskasvatus ja yhteistuumin osallistuttiin muiden kiltojen kanssa näyttävään mielenosoitukseen kasvatuksen puolesta. Tiukkaa keskustelua käytiin myös psykologian tilanteesta, jossa toisaalta keskusteltiin paljon opetuksen terminologiasta: kasvatuspsykologian vai psykologia. Kävipä jopa niin, että opinto-oppaassa vuodelle 2005-2006 opintojen nimeksi oli muutettu jo kasvatuspsykologian perus- ja aineopinnot, vaikka tiedekunta ei ollut asiasta mitään päättänyt.

Eräänä yksityiskohtana vuosituhannen alun keskusteluista voisi mainita sosiaalialan pätevyys -keskustelun, jota käytiin Jenni Soronen ja Tiina Kemppaisen johdolla. Jostain kun oltiin kuultu, että sosionomien ammattiliiton ajatuksissa oli ajaa läpi sosiaalialan pätevyyksiä koskeva lainsäädäntöuudistus, jossa ns. erivapaussäädös poistettaisiin sosiaalialan lainsäädännösta. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, ettei meidän koulutuksesta valmistunut olisi voinut enää työskennellä koulukuraattorina. Tämäkin huolenaihe osoittautui myöhemmin turhaksi mutta asian tiimoilta tehtiin kuitenkin kannanotto mm. läänin hallitukseen.

Ammattiliiton ensimmäinen kontakti otettiin -97, jolloin AKAVAn edustaja kävi kertomassa järjestön toiminnasta kasvatustieteilijän kannalta. Kuitenkin vasta 2004 Motiva löysi rakkaiksi yhteistyökumppaneiksi AEK:n Akavan erityisalat ry:n ja Specia ry:n, jotka toimivat kasvatustieteilijöiden ammattiliittona. AEK:n edustaja on osallistunut useaan alumnipäivään ja Specia puolestaan mahdollistanut syksyisen syysretken, josta toivomme perinnettä. Yhteistyö alkoi Specian kutsusta syystalvesta -04, jolloin Motivan delegaatio vieraili Helsingissä muiden alan opiskelijajärjestöjen kanssa. Yhteistyö on syventynyt tästä vuotuiseen koulutukseen, jossa yhdistyksen toimihenkilöt perehtyvät järjestön hallinnoimiseen ja tapaavat samalla muita kasvatustieteilijöitä.

Vuosituhannen alkupuoliskolla aloitettiin valmistelutyö tutkintorakenneuudistuksesta, jolla tähdättiin Euroopan Unionissa tehdyn Bolognan-prosessin täytäntöönpanoa. Tämä tarkoittaa opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden mahdollistamista siirtymällä koko unionin alueella kaksiportaiseen korkeakoulututkintoon, joka käsittää alemman kandidaattitasoisen ja ylemmän maisteritason tutkinnot. Tähän tutkintorakenneuudistukseen siirryttiin syksystä 2005, jolloin uusi vuosikurssi aloitti uuden opetussuunnitelman mukaisen opiskelun. Tutkinnon sisältöön sisällytettiin entistä enemmän ammatillista juonnetta jokaiseen oppiainetasoon sisällytetyn projektiharjoittelun muodossa. Näin opetussuunnitelman kehittämisessä palattiin jo 70-luvulla käytyyn yliopisto-opiskelun itsetarkoituksen vähentämiseen ja parempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Motiva sai merkittävän tunnustuksen, kun opetuksen kehittämisyksikkö palkitsi vuonna -06 Tarja Norrbackin Ad fontes -palkinnolla merkittävästä opetuksen kehittämistyöstä. Hänen työllään yksikköön perustettiin uudelleen omat erilliset opetuksen kehittämistyöryhmät, jotka oli aikaisemmin sulautettu opintoasiaintoimikuntaan. Tällöin Motivan järjestelyvastuulla ollut arviointipäivä siirtyi nyt yksikön opetuksen kehittämistyöryhmän tehtäviin. Motiva sai tästä ansiokseen kiertopalkinnon, joka on nähtävissä myös 35-vuotisjuhlien jatkoilla. Motiva sai myös kunniaa, kun se osallistui Oulun alueella järjestettyyn janopäiväkeräykseen Raksilan markettien edustalla ja keräsi koko Oulun alueelta eniten varoja Unicefille.

Edellä olevan Motivan historian kuvauksen pohjana on käytetty Kimmo Leiviskän vuonna 2006 vuosijuhlia varten tuottamaa tekstiä, joka löytyy alkuperäisessä muodossaan täältä.