Motiva perustetaan ja nimetään

Motiva ry:n historia alkaa vuoden 1971 tammikuussa 27. päivä, jolloin 13-henkinen joukko kasvatustieteen opiskelijoita sekä professori Kyöstiö, kokoontuivat pohtimaan kasvatustieteilijöiden ainejärjestön perustamista. Tuolloin Oulun yliopiston kasvatustieteiden opiskelijoiden määrä oli viitisenkymmentä, joka oli kasvanut aloitusvuoden (1966) kymmenestä. Ensimmäiset opiskelijamme olivat kansakoulunopettajan tutkinnon suorittaneita työn ohessa opiskelevia opettajia. Toimipaikkana oli silloin Kasarmintien kampusalue, jossa 70-luvulla kiltahuoneena toimi tutkijanhuone. 74-vuodelta löytyy maininta myös omasta kirjoituskoneesta ja lukollisesta kaapista Opettajanvalmistuslaitoksen (OVL) kirjaston lukusalin takahuoneessa.

Yhdistyksen ensimmäinen yleiskokous pidettiin 11.3.1971, jolloin yhdistys perustettiin. Varsinaiset säännöt ja ensimmäiset toimihenkilöt valittiin toisessa varsinaisessa yleiskokouksessa 25.3.1971. Tällöin hallitukseen tulivat valituksi:

Kaija Kvist os. Maakanen puheenjohtajaksi
Sirkka Nurmela sihteeriksi
Rauni Räsänen os. Tuohimaa
Kaisu Rundelin os. Karinkanta
Marita Sandelin sekä varajäseniksi
Harri Hyyppä ja
Terttu Flenmark os. Kanniainen

Hyyppä nousi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi 14.9.1971, kun Sandelin muutti Helsinkiin.

Ensimmäisessä maaliskuun kokouksessa avattiin kilpailu yhdistyksen nimestä. Kilpailuaikaa päätettiin jatkaa maaliskuun toisessa kokouksessa, siten, että nimi päätettäisiin ensimmäisessä vuosikokouksessa, joka pidettiin ravintola Arinan kabinetissa 19.5.1971. Nimikisaan osallistui yhteensä alkujaan vain yksi ehdotus: DIDAKTIKA. Kokouksen 15 osallistujaa olivat kuitenkin sitä mieltä, että on syytä olla myös muita vaihtoehtoja. Tehokkaan aivoriihen jälkeen muiksi ehdotuksiksi tulivat: CURRICULA, INTERAKTIO ja MOTIVA. Ensimmäisellä äänestyskerralla DIDAKTIKA ja MOTIVA saivat eniten ääniä ja toisella äänestyskierroksella DIDAKTIKA sai 3 ääntä ja MOTIVA 12 ääntä. Näin toukokuun kevätkokous pystyi nostamaan maljoja yhdistykselle uudella vahvistetulla nimellä: "Malja MOTIVAlle."

Toinen vuosikokous oli syyskokous ja se pidettiin 24.11.1971. Kokouksessa "toimitettiin yhdistyksen toimihenkilöiden vaali", jossa valittiin yhdistyksen toinen hallitus puheenjohtajanaan Terttu Flenmark os. Kanniainen. Yhdistys saatettiin virallisesti yhdistysrekisteriin syksyllä 1972.

Laitoksen hallinto

Killan toiminta 70-luvulla näyttäytyy aikakautensa lapsena. Teksteissä vilahtelevat niin kansainvälinen toiminta, solidaarisuus ja rauha kuin mielenosoitukset ja luentolakot. Yleisesti toiminnassa oltiin huolissaan demokratian toteutumisesta laitoksen ja tiedekunnan hallinnossa. Keskeisenä teemana ovat olleet hallinnon- ja tutkinnonuudistustyöt, joiden osalta Oulussa oltiin Turun ohella ainoat "valkoiset laikut" kartalla, joissa tutkintojen mielekkyyteen ja rakenteelliseen muutokseen tähtäävää työtä ei ollut vielä aloitettu.

Koulutuksellamme ei ole ollut alkuaikana laitosneuvostoa, jossa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä myös opiskelijat olisivat voineet osallistua tiedeyhteisön hallinnointiin. Uudistus koettiin niin tarpeelliseksi, että Motiva osallistui hallintouudistuksen ajamiseen, jopa lakkoilemalla ja järjestämällä tehostetun toiminnan viikon 73-vuoden helmikuussa. Virallisia hallintoelimiä edelsivät laitoskonferenssi ja laitoskokous mutta vasta syksyllä -74 saatiin nimettyä itse laitosneuvosto. Sen saaminen ei tietenkään ole ollut helppoa. Hallituksen kokouksen pöytäkirjassa -74 keväällä todetaan että vielä keväällä asiasta ei edes suostuttu neuvottelemaan laitoskokouksessa. Neuvoston rooli todettiin kuitenkin moneen otteeseen sen perustamisen jälkeen pelkästään tiedottavaksi foorumiksi, eikä siis oikeana demokraattisena hallintoelimenä.

Valtakunnalliset ja paikalliset suhteet

Yhdistyselämän keskeisenä elementtinä voi pitää toiminnan järjestäytymistä hierarkisesti valtakunnan kattojärjestön ja paikallisyhdistysten muodostamana verkkona. Tämän verkon puuttuminen on ollut voimakas huolenaihe Motivalle. Koko seitsemänkymmentä luvun ajan kilta on toimeliaasti yrittänyt saada herätettyä KASVOjen toimintaa, joka oli valtakunnallinen kasvatusalan opiskelijoiden kattojärjestö. Educa ry:n kutsui jo tammikuussa -71 oululaiset Suomen kasvatustieteen opiskelijaliiton perustamista varten Helsinkiin mutta kokoukseen ei voitu osallistua vähäisten varojen takia. Yhdessä kuitenkin yritettiin saada aikaan kattojärjestöä mutta kysely muille kasvatusalan ainejärjestöille poiki pelkästään Turun kasvatustieteellinen klubin vastauksen, jossa he osoittivat kiinnostuksensa kahdenvälisten suhteiden tiivistämisestä. Vapun jälkeisellä viikolla vuonna -73 jouduttiin toteamaan, että Kasvot ry:n toiminta on lamassa. Kattojärjestön toiminta yritettiin vielä elvyttää turkulaisten kanssa keväällä -74, jolloin vaihtoehtoina nähtiin liitymistä SOOLiin tai uuden oman järjestön perustaminen. Motiva kannatti jälkimmäistä vaihtoehtoa. Suunnitelmat kuitenkin hautautuivat ja toiminta saatiin käyntiin vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Paikallisena kattojärjestönä olemme alkuaikoina kuuluneet humanistisen tiedekunnan aineyhdistyksen yhteistyöelimeen HAYT:hen, mutta sen jäsenyydestä luovuttiin jäsenkokouksessa -75 marraskuussa, koska tiedekuntamme muotoutui itsenäiseksi kasvatustieteiden tiedekunnaksi, humanistisen tiedekunnan kasvatustieteen laitoksesta, vuoden 1975 alusta. Useaan otteeseen luonnollisimmaksi yhteistyöjärjestöksi on kirjattu Ped-kilta, eli opettajien ainejärjestö.

Vaaditaan opinto-ohjausta ja tieteellisyyttä

Motivan opintopoliittisina aiheina seitsemänkymmentäluvulla olivat mm. opintosihteerin hankkiminen ja opinto-ohjauksen saaminen kasvatustieteen opiskelijoille. Vuosikymmenen puolivälissä työ kantoi hedelmää ja tiedekuntaan saatiin palkattu opintosihteeri. Ohjauksen ideologiaa kehitettiin edelleen tutor-toiminnan avulla, jossa vanhemmat opiskelijat ohjasivat nuorempia. Opinto-ohjaukseen liittyi myös harjoittelupaikkojen välittäminen työvoimatoimiston kanssa sekä ihan omatoimista työnvälitystä, joka kuitenkin jouduttiin lakkauttamaan. Lain mukaan kun vain työvoimatoimisto sai Suomessa välittää työpaikkoja. Lisäksi käytiin vilkasta keskustelua siitä, kuka saa kuulua motivaan? Varhaisten sääntöjen mukaan Motivaan sai kuulua opiskelijoiden lisäksi myös muut kasvatuksesta kiinnostuneet. Myöhemmin jäsenyys rajattiin tarkemmn koskemaan kasvatustieteen opiskelijoita ja aprobatur-arvosanan osasuorittajia. Keskustelun tuloksena yhdistys joutui muuttamaan omia sääntöjään jäsenyys-pykälässä 8.

Tieteellisyydestä kannettiin huolta koko alkuvuosikymmen, sillä aikakauteen kuului olennaisesti tutkintouudistus. Sen tavoitteena oli muuttaa yliopisto-opiskelu koulutusohjelmamalliin ja suorituspistejärjestelmään perustuvaksi aikaisemman täysin akateemiseen vapauteen perustuvasta mallista. Tämä kehitys oli suoranaista seurausta valtakunnan tason yhteiskuntapoliittisesti värittyneestä koulutuspolitiikasta, jolla pyrittiin pääsemään eroon opiskelun itseisarvoisuudesta ja runsaista opintojen keskeytyksistä. Yliopistolaitoksen sisäisesti juuri kasvatustieteiden koulutusohjelmamalliin siirtyminen ajoittui kaikkein myöhäisimpään, sillä vasta vuosikymmenen vaihteeseen tultaessa saatiin alalle aikaiseksi oma hallinnon-, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelma. Olihan muilla aloilla päästy jo sopuun vuosikymmenen puolivälissä. Motivan otti tuolloin toiminnassaan vahvasti kantaa tieteellisyyden puolesta kannanotoin ja järjestämällä keskusteluiltoja aiheilla, jotka läheisesti sivusivat kasvatustiedettä. Eräässä paperissa Motiva julistaa, että tulee vastaisuudessakin taistelemaan kvasitieteellisyyttä ja tieteen ammatipohjaisuutta vastaan. Iltoja on järjestetty ainakin seuraavilla teemoilla: "Mitä kasvatustiede on -73", "Kuka tarvitsee kasvatustieteilijää -74", "KK:n ammattirooli -76" ja "Kunnan koulutoimen hallinnollinen ja pedagoginen suunnittelu." Iltoihin pyydettiin alustajiksi laitoksen henkilökuntaa, joihin osallistuminen on ollut varsin vaihtelevaa mutta keskustelijat sitäkin innokkaampia.

Jäsentoimintaa

Jäsenten osalta seitsemänkymmentä luvulla esitettiin huolta mm. heidän kiinnostuksestaan yhdistystä kohtaan. Jäsenhankintaan kiinnitettiin erityisesti huomiota ja jäsenille pyrittiin lähettämään säännöllisesti jäsenkirjeitä, joissa kerrottiin Motivan toiminnasta. Jäsenhankintaa kuitenkin hankaloitti opiskelijoiden hajaantuneisuus. Huolta kannettiin myös siitä, että rivijäsenen on päästävä vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan myös syys- ja kevätkokousten lisäksi. Eräinä vuosina pidettiinkin säännöllisiä jäsenkokouksia, jotka olivat kaikille avoimia, sääntömääräisten kokousten lisäksi.

Pikkujoulut olivat aina onnistuneita ja Motiva teki ensimmäisen opintomatkansa Leningradiin -72. Varainhankinta keskittyi monistemyyntiin, jota hoiti pientä korvausta vastaan kirjastonhoitaja sekä jäsenmaksuun, joka oli yhdistyksen alkuaikoina hulppeat 2 mk. Laitos kuitenkin omi itselleen myöhemmin vuonna -75 monistemyynnistä saadut tulot ja kilta hankkikin vuosikymmenen vaihteessa oman kopiokoneen. Tähän päivään asti kestänyt kulttuuritoiminta kukoisti myös seitsemänkymmentäluvulla, jolloin käytiin ahkerasti teatterissa. Lisäksi nimettiin luentoyhdysmies, jonka tehtävän oli systemaattisesti kerätä palautetta luennoista ja toimittaa se koottuna henkilökunnalle. Motivalla oli myös varattuna oma liikuntapäivänsä jolloin jäsenet kävivät uimassa sovittuun aikaan.

Poliittista vaikuttamista monella tasolla

Kahdeksankymmentäluku alkoi varsin poliittisissa merkeissä. Kahdeksankymmentä yksi otettiin kiivaasti kantaa koulutuksen sisältöön opetussuunnitelmatyön muodossa ja kannanotossa, jossa tiedekunta vaadittiin tiedekunnaksi. Toiminta kuitenkin osaltaan vieraannutti jäsenet killan toiminnasta, jonka Asko Karjalainen puheenjohtajana tunnustaa toimintakertomuksessaan. Tämä todetaan myös vuotta myöhemmin jolloin puolestaan puheenjohtaja Tiina Kemppainen toteaa, ettei killan toiminta näytä kovinkaan vilkkaalta.

Tällaiseen tilanteeseen ajautuminen sai aikaiseksi hallitukselle kriittinen itsearvioinnin, jossa otettiin syy niskoille ja todettiin sen olevan hallituksen tiedottamisessa. Samalla huolestuttiin siitä, että vain pieni ydinjoukko on mukana yhdistyksen toiminnassa. Tämän korjaamiseksi yhdisty muutti toimintatapojaan muodostamalla työryhmiä, joihin saatiin osallistumaan myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä.

Kasarmintiellä saatiin vuonna 1983 käyttöön kiltahuoneeksi kellarikerroksen entinen psykologian laboratorio. Siitä jouduttiin kuitenkin luopumaan myöhemmin kosteusvaurioiden takia ja kiltahuone muuttui arkisto- ja varastokopiksi.

Jo 70-luvulla viritettyä kattojärjestöä päästiin nostamaan tositoimin harjaan vuonna 1984, jolloin Motivan ja Turun kasvatustieteilijöiden yhteistyönä saatiin perustettua Kasvojen tilalle uusi kattojärjestö Praksis. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 7.5.1984 Oulussa ja myöhemmin Helsingissä, jossa perustamisjulistus annettiin. Yhdistyksen toiminnasta on löydettävissä merkintöjä Motivan arkistoista vielä 95-vuoteen asti jolloin Praksiksen toimintaan olennaisesti kuuluneet joka vuotiset koulutuspäivät pidettiin Rovaniemellä. Sen jälkeen Praksiksen kohtalo mystisesti katoaa, sillä hallituksen pöytäkirjoissa vain todetaan, että toiminta on jäissä. Motiva ehti järjestää Praksiksen historiansa aikana koulutuspäivät kahdesti.

Traditiot kirjattiin ensimmäisen kerran toimintakertomukseen -89, jossa todetaan että yhdistyksen perinteenä on, että toinen vuosikurssi järjestää ohjelmaa uusille opiskelijoille tutustumisiltana ensimmäinen vuosikurssi järjestää ohjelmaa pikkujouluihin.

Sääntömuutoksella hallituksen jäsenmäärä muutettiin kahdeksaan vuonna -80. Jäsenmaksun lisäksi kahdeksankymmentäluvulla varainhankinta perustui suurilta osin monistemyynnin kautta saatuihin tuloihin. Kopiokoneeseen ilmenneiden vikojen takia aiheutuneiden lisäkustannusten takia päätettiin hankkia uusi kopiokone -88.

Vuosikymmenen alkupuoliskolla jatkettiin keskusteluiltamia, joiden aiheina olivat "Onko koulutusohjelmassa järkeä?", "Kasvatustiede-kasvatuskäytäntö" sekä "Kasvatus, tiede ja arvot." Yhteishenkeä kohotettiin myös hankkimalla oma kiltapaita veikeällä rottakuviolla -81. Opintomatkoja tehtiin jopa kaksi kertaa, jotka suuntautuivat Odessaan -87 ja toinen Istanbuliin -89. Vuosikymmenen lopussa suunnattiin kohti muita suuria muutoksia, kuten Linnanmaalle muuttamista, jota varten Motiva on osallistunut mm. rakennustoimikuntaan uusien tilojen suunnittelussa.

Nousukausi – muutto Linnanmaalle: tunnuksia ja traditioita

Uusi vuosikymmen alkoi muutolla humanistisen tiedekunnan kanssa Linnanmaalle Snellmaniaan, joka vihittiin käyttöön 25.10.1993. Muuton yhteydessä Motiva sai oman kiltahuoneen, joka jaettiin yhdessä Pedagogian ylioppilaitten kanssa. Muuton myötä keskusteluihin tuli myös kasvatustieteen killan perustaminen, joka toimisi Pedon ja Motivan kattoetujärjestönä huolehtien mm. kahviosta. Yhteiselintä, johon Motiva olisi kuulunut, ei kuitenkaan syntynyt vaan myöhemmin seuraavalla vuosikymmenellä liityttiin oOKoo:hon, jonka pedagogian ylioppilaat olivat aikaisemmin perustaneet opettajien talvipäiviä varten.

Yleisesti muutto Linnanmaalle koettiin myönteisenä. Laitosneuvoston toiminta koettiin virkistyneen jopa niin, että kokoukset olivat venyneet tuntikausia kestäviksi mammuttikokouksiksi. Myös opiskelijakillat olivat muodostaneet yhteistyöelimen, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa järjestöt toisiinsa muuton jälkeen. Tyytyväisenä Motiva kykeni toteamaan Praxis ry:n syyskoulutuspäivillä -94, että opiskelijoiden vaikuttamisen kannalta tilanne Oulun käyttäytymistieteiden laitoksella oli aika hyvä. Samana vuonna yhdistys uudisti myös sääntöjään siten, että toimintakaudeksi muutettiin kalenterivuosi. Tämän jälkeen säännöt ovat pysyneet samoina näihin päiviin asti.

Yhdeksänkymmentäluvun alkupuoliskolla laitoksen ilmapiiriä on kuvailtu kuitenkin epävarmaksi. Tällöin yliopistomme toimintaa arvioitiin monelta taholta, jopa ulkomaisen arviointiryhmän tukemana ja samalla käynnistettiin keskustelut uudistustarpeista tiedekunnan rakenteessa. Karttaharjoituksissa käyttäytymistieteiden laitos on lakkautettu ja kasvatustieteellinen tiedekunta hajotettu moneen otteeseen ja vuosikymmenen lopulla päädyttiin ratkaisuun, jossa perinteinen laitosrakenne purettiin. Motiva otti näihin kehittämishankkeisiin voimakkaasti kantaa puolustaen kasvatustieteen asemaa erilaisin arviointiraportein. Vuosikymmenen puolivälissä arviointi tuli jouhevaksi osaksi toimintaa sillä silloin yliopiston rahoitusmallissa siirryttiin tuloksellisuus seurantaan, jossa osa rahoista määräytyy opetuksen kokonaisarvioiden perusteella. Tuolta ajoilta periytyy tähän päivään asti säilynyt perinne arviointipäivien järjestämisestä koulutuksestamme. Ilahtuneena vuoden -95 palautepäivässä Motiva antoi kukkapaketin opettaja Mirja Kajavalle, kun hän oli niin hyvin muuttanut opetustaan annetun palautteen perusteella. Ennen arviointipäiviä Motiva kokosi opiskelijatyöryhmän, joka jakoi kurssien arviointilomakkeita ja kokosi niistä raportteja henkilökunnalle ja opintotoimistoon.

Yhteishenkeä uusin tunnuksin

Killalle valittiin heti uuden vuosikymmenen alussa uusi logo, jonka suunnitteli Varpu Penninkilampi. Merkistä valmistettiin kankainen haalarimerkki, jossa violetilla pohjalla oli kuvattuna ihmisen pään poikkileikkaus ja aivot. Logosta valmistettiin oma leimasin -94, kun oli todettu, ettei ole kannattavaa hankkia omia kirjepapereita ja kirjekuoria erikseen. Uusi merkki oli näyttävästi esillä -92 vuosijuhlabanderollissa. Juhlan jälkeen jouduttiin käymään ikävää sanasotaa Ylkkäriä vastaan, sillä heidän kirjoittaman artikkelin mukaan laitoksen henkilökunta olisi "paskapuheillaan" sabotoinut juhliamme. Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkansa ja se loukkasi järjestöä ja ennen kaikkea henkilökuntaa. Motiva kirjoittikin asiasta lehdelle vastineen. Vuonna -93 Motiva-henkeä nostatettiin jälleen hankkimalla kiltapaita ja vuotta myöhemmin henkeä koeteltiin, kun tietoon tuli Energiansäästön palvelukeskuksen ottaneen saman nimen kuin Motivalla. Neuvoa haettiin Ylioppilaskunnan lakimieheltä asti ja asiallisen kirjeenvaihdon välityksellä nimiasia ja Motivan toimenpiteet sen suhteen kuitenkin päätettiin jättää tuonnemmaksi.

Omaa kiltaidentiteettiämme koetettiin nostaa mm. keskustelemalla kiltanauhan hankkimisesta, jäsenkorista (yhteistyössä Pedon kanssa) ja omasta kokardista ylioppilaslakkiin mutta mikään näistä ei vielä onnistunut. Kiltamme tunnuksena kantamiemme haalarien tilauskin epäonnistui vuonna -95, kun saadut haalarit olivat väriltään jotain muuta kuin valkoiset ja painatukset huuhtoutuivat pesussa pois. Ehkä tätä egon kolausta kompensoidakseen kilta järjesti kerran kurssivalokuvauksen.

Monipuolista ja varsin liikunnallista toimintaa

Yhteistyötä järjestettiin toogabileiden muodossa pariin otteeseen mm. Pedon kanssa yhteistyössä ja yhteistyön odotettiin nousevan aivan uuteen arvoon mikäli vuosikymmenen puolivälissä kaavaillut laitosrakenteiden ja koulutusohjelmien sulauttaminen toteutuu. Löylyn lyömän yhteistyöasioita suunniteltiin moneen otteeseen, sillä asiakirjoissa vilisee pitkin 90-lukua saunaillat Pedon kanssa. Piristysruiskeena yhdeksänkymmentäluvulla ravintola Reidarin diplomilauluiltojen kunniakirjat menivät moneen otteeseen Motivan lauluporukalle. Kävipä kerran myös rovaniemeläiset sisarjärjestöstämme Lastusta pokkaamassa yhden kappaleen itselleen. Myös liikuntatoiminta oli aktiivista. Motivalla oli kaksi sählyjoukkuetta: tytöille ja pojille, jotka pelasivat vielä yliopiston sählysarjassa. Tosin poikien vähyyden takia ryhmän osallistuminen oli toisinaan sitä sun tätä mutta historiakirjat mainitsevat, että hekin voittivat muutaman ottelun. Tytöt osallistuivat omassa sarjassaan 7 kisaan ja voittivat niistä 2. Lisäksi Motiva osallistui myös Naisten kymppiin ja olipa yhdistyksellä pari jumpparyhmääkin ja pesäpallopuulaakissa saavutettiin hopeamitali.

Ekskursiomatka-ajatus käväisi esillä vuosikymmenen alussa, jolloin suunniteltiin matkaa Islantiin. Tämä on jäänyt toistaiseksi viimeiseksi viralliseksi puheeksi Motivan opintomatkoista. Syyksi on kirjattu mm. matkojen kalleus. Varainhankinnassa kohdattiin muutenkin hankaluuksia, sillä mm. -92 kopiokoneen kolikkolipas anastettiin ja koneesta päätettiin luopua seuraavan vuoden lopussa. Osaltaan tätä päätöstä vauhditti myös samoihin aikoihin tapahtunut rahauudistus, jolloin kolikkolippaan vaihtaminen uuteen olisi tullut aivan liian kalliiksi. Mielenkiintoinen taloudellinen yksityiskohta on, että vuoden -94 hallituksen pöytäkirjoissa mainitaan osakevaihtokaupasta, jossa killan omistamat Sammon osakkeet vaihdettiin Askon arvolipukkeisiin. Sen koomin noista arvopapereista ei ole kuulunut mitään.

Muina varainhankintakeinoina eräänä ystävänpäivänä kilta hankki varoja painattamalla monistuskeskuksessa ystävänpäiväkortteja ja myymällä niitä. Rahoja hankittiin myös bileiden puolella, joista mainitsemisen arvoinen asia on vuoden ensimmäiset pikkujoulut. Nämä karkelot Motiva järjesti useaan otteeseen 90-luvun loppupuolella aina maaliskuisin perinteisesti ravintola Reidarissa (Cuba). Varainhankinnassa keskityttiin kopiokoneesta luopumisen jälkeen jäsenmaksuihin, jotka muutettuun kertamaksuluontoiseksi 90-luvun alussa. Aikaisemmin jäsenmaksu maksettiin suurempana opintojen ensimmäisenä vuotena ja myöhemmin vuosikohtaisena pienempänä maksuna. siirryttiin jäsenmaksussa kaksiportaisuudesta yhteen maksuerään, joka kattaa koko opiskeluajan. Uuden maksun myötä jäsenyys kattaa koko opiskelu-ajan perustutkinnon suorittamiseen asti.

Tiedottamista varten hankittiin OKL:n kanssa yhteistyössä riippari (arkistovetolaatikko) kopiokoneen viereen, jonka kautta voidaan hoitaa henkilökohtaista tiedottamista. Jokainen pystyi hankkimaan oman riippukansion ja varustaa sen nimellään laatikkoon. Motiva oli hankkinut myös oman sähköpostitunnuksen, mutta sen käyttäminen nähtiin vielä vieraana ja uutena asian laitoksella, sillä vain muutamalla opiskelijalla oli oma sähköpostitunnuksensa. Tiedottaminen nousi vielä asteen verran parempaan, kun -99 yhdistys valmisti Motivantti-teoksen, jossa esiteltiin kasvatustieteiden koulutusta ja Motivan toimintaa sekä nykyisiä että entisiä motivalaisia. Yhteydenpito vanhoihin motivalaisiin parani, kun vuonna -98 järjestettiin ensimmäisen kerran alumnipäivät. Ajatus moiseen tuli työllistymispalvelujen puolelta Anne Pudakselta ja se järjestettiin yhteistuumin. Tämäkin tapahtuma koettiin erittäin tarpeelliseksi ja se sai runsaan osanoton ja taitaapa se olla edelleen osana koulutuksen perinteistä sisältöä.

Opintopiiritoimintaa järjestettiin Motivan nimissä pariin otteeseen: ensimmäisen kerran aiheesta miestutkimus -91 ja vuonna -98 järjestettiin opetussuunnitelmakurssi. Tämän kokonaisuuden luennoitsijana toimi Arto Willman. Sama mies oli mukana kaksiportaisen tutkintorakenneuudistuksen jälkeen pitämässä ensimmäistä kasvatustieteen opintoihin kuuluvaa pakollista koulutussuunnittelu ja ekonomia I -kurssia keväällä 2006. Kurssi sai suuren suosion.

Rakennemuutoksia, tunnustusta ja uusia yhteistyösuhteita

Uusi vuosituhat alkoi killan osalta tiedekunnan hallintorakenneuudistuksen siivittämänä. Tiedekunnasta poistui laitosrakenne ja tilalle luotiin uusi Kajaanin ja Oulun tulosyksikköjakoon perustuva malli. Kaikessa uudistusrytäkässä Motiva ei saanut opiskelijajäsentä yksikköneuvostoon, jolle syyksi hallitus esitti toimintakertomuksessaan puutteellista tiedottamista. Tiedekuntaneuvoston ja yksikönneuvoston opiskelijapaikkojen jako kun perustuu kiltojen ja ainejärjestöjen herrasmiessopimukseen, jossa vapaana olevat hallintopaikat jaetaan tasapuolisesti eri yhdistysten kesken. Varsinaisen jäsenen puuttuminen korvattiin aktiivisella yhteydenpidolla muihin opiskelijaedustajiin ja tekemällä kannanottoja akuuteista asioista. Hallintorakenneuudistuksen myötä opiskelijoiden aloitteesta järjestettiin myös tiedotustilaisuuksia, joissa henkilökunnan edustajat vastailivat esitettyihin kysymyksiin.

Motivan 30-vuotisjuhlia vietettiin -01. Sen järjestelyissä oli omat vaikeutensa, sillä uudessa vasta aloittaneessa hallituksessa oli kenties historian eniten ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita ja siten perinteet ja tietoisuus tavoista olivat jääneet edelliselle vuosituhannelle. Toiminnassa oli paljon uusia ja innokkaita henkilöitä, joilla ei ollut vuosijuhlakokemusta. Näin ollen melkein puhtaalta pöydältä aloitettu vuosi mahdollisti sen, että yhdistyksen toimintaan saatiin ujutettua uusia perinteitä. Tällöin aloitettiin mm. ystävänpäiväkahvitus ja elvytettiin pitkästä aikaa laskiaissaunaperinne. Samalla yhdistettiin Motivainfo ja teemapäivän yhdeksi tapahtumaksi, jossa kiltalaiset olivat mukana järjestelyissä ja Vulcanalia-päivänä illanvietto, jossa hallitus esittäytyi. Myös pienryhmäohjaajiin ja fuxeihin haluttiin olla paremmin yhteydessä ja siksi perustettiin fuxi-vastaavan nimike, joka pitää yhteyttä pienryhmäohjaajiin ja huolehtii mm. haalaritilauksista.

Uusi vuosituhat toi mukanaan myös uuden haalarimerkin. Suunnittelusta julistettiin avoin kilpailu -01, josta saatujen ehdotusten pohjalta valittiin Jenni Sorosen ja Maria Posion suunnittelema merkki. Uudessa merkissä on kuvattuna puu, joka nousee avoimesta kirjasta ja kasvaa violetiksi lehvästöksi. Tiedotuksessakin siirryttiin uuteen aikaan uusien verkkosivujen myötä vuonna 2000 ja uudistamistyön myötä -03 julkaistiin entistä ehommat sivut. Samalla killan tiedottamisessa siirryttiin entistä enemmän käyttämään pelkästään sähköpostia.

Motiva liittyi oOKoo:hon (Oulun opetus- ja kasvatusalojen liitto) samana vuonna. Heti syksyllä yhdessä järjestetyssä fuxisuunnistuksessa Motivan Möykky-ryhmä voitti koko kisan tiettävästi ensimmäistä kertaa Motivan lähihistoriassa. Ookoon aikaa ennen fuksisuunnistukset on järjestetty yhdessä jo vuodesta -98 alkaen muiden kasvatusalan kiltojen kanssa ja vuodesta 2003 lähtien on kokoonnuttu vappuaattona piknikille Ainolaan, jossa Motivan on tarjonnut jäsenilleen viiniä. Yhteistyön voima nähtiin vuosikymmenen alussa, kun jälleen tiukassa rahoitustilanteessa jouduttiin käymään puolustustaistelua kasvatusalan säilymisestä Oulussa. Tällä kertaa vakavimman lakkautusuhan alaisuudessa oli varhaiskasvatus ja yhteistuumin osallistuttiin muiden kiltojen kanssa näyttävään mielenosoitukseen kasvatuksen puolesta. Tiukkaa keskustelua käytiin myös psykologian tilanteesta, jossa toisaalta keskusteltiin paljon opetuksen terminologiasta: kasvatuspsykologian vai psykologia. Kävipä jopa niin, että opinto-oppaassa vuodelle 2005-2006 opintojen nimeksi oli muutettu jo kasvatuspsykologian perus- ja aineopinnot, vaikka tiedekunta ei ollut asiasta mitään päättänyt.

Eräänä yksityiskohtana vuosituhannen alun keskusteluista voisi mainita sosiaalialan pätevyys -keskustelun, jota käytiin Jenni Soronen ja Tiina Kemppaisen johdolla. Jostain kun oltiin kuultu, että sosionomien ammattiliiton ajatuksissa oli ajaa läpi sosiaalialan pätevyyksiä koskeva lainsäädäntöuudistus, jossa ns. erivapaussäädös poistettaisiin sosiaalialan lainsäädännösta. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, ettei meidän koulutuksesta valmistunut olisi voinut enää työskennellä koulukuraattorina. Tämäkin huolenaihe osoittautui myöhemmin turhaksi mutta asian tiimoilta tehtiin kuitenkin kannanotto mm. läänin hallitukseen.

Ammattiliiton ensimmäinen kontakti otettiin -97, jolloin AKAVAn edustaja kävi kertomassa järjestön toiminnasta kasvatustieteilijän kannalta. Kuitenkin vasta 2004 Motiva löysi rakkaiksi yhteistyökumppaneiksi AEK:n Akavan erityisalat ry:n ja Specia ry:n, jotka toimivat kasvatustieteilijöiden ammattiliittona. AEK:n edustaja on osallistunut useaan alumnipäivään ja Specia puolestaan mahdollistanut syksyisen syysretken, josta toivomme perinnettä. Yhteistyö alkoi Specian kutsusta syystalvesta -04, jolloin Motivan delegaatio vieraili Helsingissä muiden alan opiskelijajärjestöjen kanssa. Yhteistyö on syventynyt tästä vuotuiseen koulutukseen, jossa yhdistyksen toimihenkilöt perehtyvät järjestön hallinnoimiseen ja tapaavat samalla muita kasvatustieteilijöitä.

Vuosituhannen alkupuoliskolla aloitettiin valmistelutyö tutkintorakenneuudistuksesta, jolla tähdättiin Euroopan Unionissa tehdyn Bolognan-prosessin täytäntöönpanoa. Tämä tarkoittaa opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden mahdollistamista siirtymällä koko unionin alueella kaksiportaiseen korkeakoulututkintoon, joka käsittää alemman kandidaattitasoisen ja ylemmän maisteritason tutkinnot. Tähän tutkintorakenneuudistukseen siirryttiin syksystä 2005, jolloin uusi vuosikurssi aloitti uuden opetussuunnitelman mukaisen opiskelun. Tutkinnon sisältöön sisällytettiin entistä enemmän ammatillista juonnetta jokaiseen oppiainetasoon sisällytetyn projektiharjoittelun muodossa. Näin opetussuunnitelman kehittämisessä palattiin jo 70-luvulla käytyyn yliopisto-opiskelun itsetarkoituksen vähentämiseen ja parempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Motiva sai merkittävän tunnustuksen, kun opetuksen kehittämisyksikkö palkitsi vuonna -06 Tarja Norrbackin Ad fontes -palkinnolla merkittävästä opetuksen kehittämistyöstä. Hänen työllään yksikköön perustettiin uudelleen omat erilliset opetuksen kehittämistyöryhmät, jotka oli aikaisemmin sulautettu opintoasiaintoimikuntaan. Tällöin Motivan järjestelyvastuulla ollut arviointipäivä siirtyi nyt yksikön opetuksen kehittämistyöryhmän tehtäviin. Motiva sai tästä ansiokseen kiertopalkinnon, joka on nähtävissä myös 35-vuotisjuhlien jatkoilla. Motiva sai myös kunniaa, kun se osallistui Oulun alueella järjestettyyn janopäiväkeräykseen Raksilan markettien edustalla ja keräsi koko Oulun alueelta eniten varoja Unicefille.

Edellä olevan Motivan historian kuvauksen pohjana on käytetty Kimmo Leiviskän vuonna 2006 vuosijuhlia varten tuottamaa tekstiä, joka löytyy alkuperäisessä muodossaan täältä.

Muutoksia kiltatiloissa ja kampuksessa

Vielä ennen vuosikymmenen vaihtumista Oulun yliopistolla oli pääkirjaston lisäksi tieteenalakohtaisia kirjastola, joista kasvatustieteellisten ja humanististen alojen opiskelijoita palveli Snellmania-niminen toimipiste. Tieteenalakohtaisten toimipisteiden toiminnot keskitettiin 2010-luvun taitteeseen tultaessa tiedekirjasto Pegasukseen lääketieteellisen kampuksen toimipistettä lukuunottamatta. Motivalla oli vielä samoihin aikoihin jaettu kiltahuone OLO ry:n (entinen Pedagogian ylioppilaat eli Pedo) kanssa luokanopettajaopiskelijoiden pitämän kahvion vieressä. "Kopissa" pidettiin pääasiassa kokouksia sekä säilytettiin tavaroita. 

Muutoksen tuulet puhalsivat, kun Oulun yliopiston hallitus päätyi lopettamaan Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen vuonna 2010. Seurauksena opettajaopiskelijoiden määrä Oulun yliopistossa kasvoi ja henkilöstöä irtisanottiin. Osaltaan jäsenmäärän kasvun sekä kahvilatoiminnan laajentumisen vuoksi OLO ry:n aktiivit katsoivat tarvitsevansa kiltakopin kokonaisuudessaan omaan käyttöönsä. Samoihin aikoihin vuonna 2013 musiikkikasvatuksen opiskelijat siirtyivät keskustan Kuusiluodosta Linnanmaan kampukselle ja tunnelma tiivistyi entisestään. Luentoja alettiin pitää ympäri kampusta myös tiedekunnan ulkopuolella. Motiva päätti yhdessä Mukavan, Lastareiden ja Oharin kanssa anoa yliopistolta uutta tilaa yhteiseen käyttöön. Uusi koppi kokoustamista ja tavaroiden säilyttämistä varten osoitettiin KTK:n toisesta kerroksesta henkilökunnan käytävästä syksyllä 2015.

Tunnelma tiivistyi entisestään, kun vuonna 2018 varmistui, että Oulun ammattikorkeakoulu tulisi muuttamaan yliopiston tiloihin Linnanmaan kampukselle kampuksen pohjoispäätyyn silloisiin humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan tiloihin. Työskentely muuton valmistamiseksi oli aloitettu jo tammikuussa 2017 työryhmässä, jossa oli opiskelijaedustaja myös KTK:sta. Neuvottelut HUTKin ja KTK:n tiedekuntien tulevista tiloista olivat tiiviit ja tapaamisia pidettiin vuosina 2017-2019 parisenkymmentä. Tiedekunta tavoitteli säästöjä muun muassa erityisopetustiloista, työhuoneista sekä yleisopetustiloista ja oli selvää, että uudet tilat tulisivat olemaan oleellisesti aiempia pienemmät. Henkilöstöä huoletti erityisesti työtilojen riittävyys ja opiskelijoita puolestaan kahvila- ja kiltatilojen kohtalo. Yhteiseksi huolenaiheeksi muodostui opetustilojen saatavuus uusissa tiloissa. 

KTK:n opiskelija-aktiivit keskustelivat aktiivisesti tulevista kiltatiloista ja tapasivat hankkeesta vastaavia arkkitehteja. Suunnitelmaluonnoksia tehtäessä Motiva vastusti alkuun ajatusta yhteisestä kiltahuoneesta ja harkinnassa olikin jonkin aikaa 5 erillistä kiltatilaa. Nämä olisivat kuitenkin osoittautuneet auttamattoman pieniksi ja niiden koko olisi määräytynyt tutkinto-ohjelmien opiskelijamäärien mukaan. Lopulta päädyttiin yhteen, yhteiseen kiltatilaan, jonka oheen saatiin myös oma neuvotteluhuone ja varastotila opiskelijajärjestöjen käyttöön. Luokanopettajaopiskelijat saivat mpitää kahvionsa, vaikkakin asiakaspaikoista jouduttiin karsimaan. Ennen muuttoa KTK-kiltojen yhteistyöryhmä Kasope järjesti vanhalle tiedekunnalle jäähyväisyökoulun marraskuussa 2018 ja uudet, entisen kemian laitoksen paikalle remontoidut tilat päästiin ottamaan käyttöön tammikuusta 2019 alkaen. Muutto sujui lopulta kokonaisuutena hyvin ja opiskelijat kotiutuivat uusiin tiloihinsa. Neliöt vähenivät, mutta samalla esimerkiksi aiempien tilojen sisäilmaongelmat saivat jäädä taakse.

Viestintä sähköistyy ja opiskelijaelämä vilkastuu 

2010-luku osoittautui somekanavien ja sähköisen viestinnän vuosikymmeneksi. Omat nettisivut Motivalle perustettiin vuonna 2006 WordPress-alustalle asialle omistautuneen viestintävastaavan toimesta, kun aiemmat sivut eivät palvelleet jäsenistöä enää riittävällä tavalla. Motivan virallinen Facebook-sivu avattiin vuonna 2011. Ilmoittautuminen killan tapahtumiin siirrettiin ilmoitustauluilta Googlen sähköisiin lomakkeisiin niin ikään vuosikymmenen alussa. Yhteisöllisyyden ja sujuvan viestinnän edistämiseksi perustettiin vuonna 2014 motivalaisten oma Whatsapp-ryhmä. Alunperin nimellä "WappuMotivassa" käynnistyneen ryhmäkeskustelun tarkoituksena oli auttaa kiinnostuneita pysymään kärryillä vapun tapahtumista, mutta pian se vakiintui jäsenten ympärivuotiseksi keskustelualustaksi.

Tapahtumien määrä kasvoi tasaisesti. Vuoden 2006 jälkeen killan toimintaa kehitettiin taloudenhoidollisessa ja tapahtumamielessä voimakkaasti: Järjestettiin omat baaribileet keskustan Onnelassa sekä kehitettiin muita, erityisesti jäsenille suunnattuja tapahtumia, kuten oma viini-ja juustoilta. Laajentuva tapahtumatoiminta näkyi osaltaan kassan vahvistumisessa ja tuotti pohdintaa siitä, miten varallisuutta voitaisiin parhaiten hyödyntää jäsenistön palvelemiseksi. Vuonna 2012 pidettiin ensimmäinen Motiva ry:n ja sisarjärjestö Lastu ry:n yhteinen työelämäpäivä Rovaniemellä, josta sittemmin tuli jokavuotinen perinne. Päivätapahtuman jälkeisten sitsien innoittamana innostuttiin myös järjestämään omia Wappusitsejä keväästä 2013 alkaen. Erinäisiä viihteellisiä illanviettoja järjestettiin vuosittain niin Teekkaritalolla kuin keskustan yökerhoissa. 2010-luvulla ravintola Kaarlenholvista tuli Motivan pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka kanssa yhteistyössä järjestettiin vuosittain jopa kahdet juhlat.

Uusien tapahtumakonseptien ideoinnissa ja toteutuksissa lähinnä mielikuvitus tuntui olevan rajana: Bileiden nimissä yhdistettiin rohkeasti huumoria erilaisiin pukeutumis- aika- ja maakohtaisiin teemoihin. Jäsenille suunnattu vapaa-ajan toiminta ei ollut kuitenkaan pelkkää tanssiravintoloissa hillumista: Perinteisiin kuuluivat omien pikkujoulujen sekä viini- ja juustoillan ohella myös erilaiset urheilu- ja liikuntatapahtumat. Kiltakahveja pidettiin aktiivisimmillaan jopa kaksi kertaa kuussa. Motivan 40v. vuosijuhlat vietettiin 2011 kylpylähotelli Oulun Edenissä ja 45. vuosijuhlat 2016 Raatin nuorisotalolla. Alkuvuodesta 2020 koostettiin vuosijuhlatoimikunta valmistelemaan yhdistyksen 50-vuotisjuhlia, joita kuitenkin jouduttiin covid-19-pandemian johdosta siirtämään lopulta keväälle 2022.

Viihteellisen toiminnan lisäksi jäsenten asiaa ajettiin myös yleishyödyllisemmillä rintamilla. Työelämä- ja alumniyhteyksien kehittämiseksi lainattiin Helsingin aikuiskasvatuksen killalta vuonna 2016 idea tapahtumakonseptista, jossa motivalaiset pääsisivät perehtymään työelämään alumniensa avustuksella. Duunisafarissa osallistujat kävivät seuraamassa vapaaehtoisten alumnimentorien työpäivää. Vuosittaisissa sivuainepaneeleissa puolestaan tuettiin fuksien ainevalintoja kertomalla monipuolisesti erilaisista mahdollisuuksista oman tutkinnon profiloimiseksi omiin tarpeisiin sopivaksi. Koulutusohjelman kehittämiseksi koottiin vuosittain jäseniltä palautetta opintojen laadusta ja järjestettiin purkua varten yhdessä henkilökunnan kanssa palautepäivä koulutuksesta keskustelemiseksi.

Järjestötoiminnan muutoksia ja murroksia

2010-luvulle tultaessa järjestötoiminta ei ainoastaan laajentunut, vaan myös ammattimaistui ja muuttui vakavammaksi. Kokousten määrä lisääntyi ja toiminnassa alettiin kiinnittää entistä tarkemmin huomiota yhdistyslakiin, kirjanpitoon, hyvään hallintotapaan sekä ylipäätään järjestötoiminnan muotoseikkoihin. Kokouksia olin vajaa 20 kertaa vuodessa mukaan lukien sääntömääräiset kokoukset. Hallituksen kokoukset saattoivat venyä nelituntisiksi ja keskustelua asioista käytiin aktiivisesti myös kokousten ulkopuolella. Toiminnan laajetessa hallituksen kokoa kasvatettiin erilaisilla sääntömuutoksilla. Osaltaan kehityskulkuun saattoi vaikuttaa opiskelija-aktiivitoiminnan tietynlainen uudelleen politisoituminen: Motivalaisia oli 2010-luvulla säännöllisesti mukana ylioppilaskunnan edustajiston sekä hallituksen kokoonpanoissa. Motivan järjestöaktiiveista Jenny Vaara tuli valituksi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:in hallitukseen 2018, jossa hän hoiti koulutuspolitiikan ja työelämän vastuualueita. Viimeistään tällöin motivalaiset olivat päässeet osaksi opiskelijavaikuttamista myös valtakunnallisella tasolla.

Vuosikymmenen loppupuolella kilta-aktiivit alkoivat lisääntyvissä määrin havahtua siihen, ettei järjestötoiminta ole enää hauskaa; Tapahtumia oli liikaa eikä kaikkiin tahtonut riittää kävijöitä entiseen malliin. Ainejärjestön hallituksessa toimimiseen oli hiljakseen alkanut nivoutua yhä enemmän kokoustamista, järjestöasioiden puimista iltamyöhällä viestitse sekä jatkuvaa talkoilua erilaisten tilaisuuksien järjestämiseksi. Kartoitettaessa jatkajia toiminnalle yleisin syy kieltäytymiseen oli ajan puute. Toiminnan laajentumisen lisäksi aktiivipulan taustalla saattoi osaltaan vaikuttaa ajan hengen mukaisesti tutkintoaikojen entistä lyhyemmät suoritusajat sekä opiskelijoiden lisääntynyt työssäkäynti. Varoitusmerkkeihin päätettiin reagoida keventämällä toimintasuunnitelmaa vuodesta 2020 alkaen. Lisäksi tutkinto-ohjelman aloituspaikkojen lisääminen tuli osaltaan helpottamaan tilannetta.

Vuonna 2021 Motiva päätyi laatimaan sääntöuudistuksen killassa pitkään vallalla olleesta ainaisjäsenyyskäytännöstä luopumiseksi sekä siirtymiseksi vuosittain maksettaviin jäsenmaksuihin. 25 euron jäsenmaksu, joka piti tuolloin maksaa vain kertaalleen opintojen alussa, muutettiin 5 € suuruiseksi vuosikohtaiseksi jäsenmaksuksi. Tämä liittyi osaltaan Yhdistyslain vaatimukseen, jonka mukaan jäsenrekisterissä tulee olla ajantasainen tieto jäsenen nimestä sekä asuinpaikkakunnasta, mistä ei valmistuneiden osalta tietenkään voinut olla varmuutta. Lisäksi ihmisten pitäminen jäsenrekisterissä "ikuisesti" kysymättä asiasta oli tietosuojanäkökulmasta ongelmallista. Vuosittain maksettavilla jäsenmaksuilla jäsenrekisteri saataisiin ajan tasalle ja alumneille olisi mahdollista tarvittaessa perustaa oma alumnirekisteri.

Edunvalvontaa ja muutoksen tuulia

2010-luvulle tultaessa Motiva aktivoitui koulutuspoliittisesti sekä edunvalvonnallisesti entistä enemmän. Esimerkiksi koulutuspoliittinen ja sosiaalipoliittinen vastuualue eriytettiin hallituksessa toisistaan niiden laajentuneen vastuun ja työmäärän vuoksi. Motiva osallistui aktiivisesti erilaisiin kannanottoihin sekä laati niitä myös itse: Esimerkiksi Vuonna 2010 Motiva kannusti jäseniään osallistumaan mielenosoitukseen Mäntylän ja Värtön lähikoulujen lakkauttamista vastaan. Vuonna 2015 osallistuttiin Lastarit ry:n kannanottoon subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja ryhmäkokojen kasvattamista vastaan sekä lausuttiin tiedekunnan kandipalautteiden keräämisestä. Vuonna 2019 puolestaan tuettiin Mukava ry:tä vaikeiden henkilöstöleikkausten aikana muun muassa yhteiskannanotolla.

Keväällä 2016 puolestaan vältyttiin täpärästi vakavalta iskulta Motivan toiminnan jatkuvuudelle: Yliopisto oli selvityttämässä tiedekunnalla kasvatustieteiden koulutusohjelman kandivaiheen lakkauttamista kokonaisuudessaan ja sen aloituspaikkojen siirtämistä luokanopettajalinjoille. Taustalla vaikuttivat ilmeisesti ainakin budjetilliset syyt. Motiva kokosi yhdessä muiden tiedekunnan kiltojen kanssa työryhmän, joka laati ja julkaisi kannanoton lakkauttamista vastaan. Kannanottoa levitettiin tiedekunnan dekaanien lisäksi OYY:lle, rehtorille, koulutusrehtorille, Specialle sekä Akavalle. Tiettävästi kannanotolla oli ainakin osaltaan vaikutusta siihen, että lakkauttamisaikeet päädyttiin lopulta kuoppaamaan toistaiseksi.

Tutkinto-ohjelmien sisäänotot aiheuttivat myös runsaasti päänsärkyä. Vielä vuonna 2015 kasvatustieteiden perustutkinto-ohjelmassa aloitti 30 uutta opiskelijaa. Sisäänotto pieneni yliopiston yksisuuntaisella ilmoituksella 25 opiskelijaan 2016 alkaen ja edelleen 20 opiskelijaan syksystä 2018 alkaen. Sisäänoton pieneneminen alkoi nopeasti näkyä killan toiminnassa: Tapahtumissa oli vähemmän kävijöitä ja hallitukseen oli vaikeampi löytää uusia toimijoita. Pelkoja kasvatustieteellisen koulutusohjelman hiljaisesta näivettymisestä ruokkivat osaltaan musiikkikasvatuksen henkilöstöä koskeneet yt-neuvottelut 2019 sekä teknologia- ja taidepainotteisten opintojen tarjoamisen lakkauttaminen luokanopettajakoulutuksesta vuonna 2020. Kuitenkin jo vuodesta 2020 alkaen kehityssuunta kääntyi Motivan osalta päinvastaiseksi, kun koulutusohjelman sisäänotto nostettiin takaisin 30 aloituspaikkaan. Taustalla saattoivat osaltaan vaikuttaa valtiovallan tavoitteet korkeakoulutettujen osuuden nostamisesta 50% työikäisistä sekä tarve purkaa korkea-asteen koulutuksen vuodesta toiseen kasvavaa hakijamääriä.

Tutkinto-ohjelman sisäänottokriteerejä muuteltiin lähes vuosittain enemmän ja vähemmän opiskelijoita ja alan tarpeita konsultoiden. Kasvatustieteellisten alojen valtakunnallinen Vakava-koe otettiin käyttöön Oulun yleisen kasvatustieteen koulutusohjelman pääsyvaatimuksena oman pääsykokeen tilalle pitkästä vastustuksesta huolimatta vuonna 2019. Tarkoituksena oli ilmeisesti yhdenmukaistaa kasvatusalojen korkea-asteen pääsyvaatimukset ja menettelyt. Kuitenkin jo seuraavana vuonna korkeakoulut siirtyivät valitsemaan opiskelijoita suurella osaa aloja suoraan ylioppilastodistusten arvosanojen perusteella.

Lisää järjestökentän muutoksia ja murroksia

Oman haasteensa yhteistyöhön muiden ainejärjestöjen kanssa 2010-luvulla toi toistuvasti se, ettei tiedekunnan sisällä ollut yhteistä kattokiltaa muiden tiedekuntien tapaan. Viimeisin kattokilta oOKoo ry purettiin vuosikymmenen taitteessa vapaaehtoisten toimijoiden puutteessa ja tilalla toimi aikansa epävirallinen Kasope-yhteistyöryhmä. Vuonna 2017 löydettiin riittävästi innostusta ja energiaa uuden kattokillan perustamiselle, jota varten perustettiin ainejärjestöjen yhteinen työryhmä. Käytäntöjä toimivaan kattokiltaan keräiltiin ainejärjestöiltä, opiskelijoilta, muilta kattokilloilta sekä OYY:ltä. Lopulta Oulun kasvatustieteiden kilta Kaski ry:n perustamiskokous päästiin pitämään 4.12.2018. Motivalta saatiin 2 jäsentä jo ensimmäiseen hallitukseen.

Kasvatustieteilijöiden säännöllinen yhteydenpito yli kaupunkirajojen lisääntyi erityisesti ammattijärjestö Specian myötävaikutuksesta. Specian järjestämät Specia-vastaavien tapaamiset tarjosivat verkostoitumisalustan kasvatustieteellisille ainejärjestöille ympäri Suomen ja pohjustivat osaltaan jälleen uuden kattojärjestön perustamista. Kasvojen ja Praksiksen henkiseksi seuraajaksi perustettiin vuonna 2018 Suomen kasvatustieteiden opiskelijoiden liitto ry eli SKOL, johon Motiva myös nimitti aktiivisesti edustajia toiminnan ensivuosina.

Myös kasvatustieteiden tiedekunnan oma järjestöperhe jatkoi kasvuaan, kun erityispedagogiikan opiskelijat järjestäytyivät ja Spessu ry perustettiin 2015. KTK:ssa toimivat ainejärjestöt olivat siis 2015 alkaen varhaiskasvatuksen opiskelijoiden Lastarit ry, kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian opiskelijoiden Motiva ry, musiikkikasvattajien Mukava ry, aineenopettajaopiskelijoiden Ohari ry, luokanopettajaopiskelijoiden Olo ry, erityispedagogiikan opiskelijoiden Spessu ry sekä edellä mainittujen yhteistyöelimenä toimiva Kaski ry. 

Päivittänyt Jarkko Impola 2021

Vuosi 2020 toi niin Motivan, kuin myös koko maailman uudenlaisten haasteiden eteen. Maaliskuussa maailmanlaajuinen covid-19-pandemia oli saavuttanut myös Suomen siinä määrin, että valtioneuvosto päätti antaa viralliset suositukset viruksen leviämisen hillitsemiseksi, jota seurasi sarja poikkeuksellisia yhteiskunnan sulku- ja rajoitustoimia. Pian myös yliopisto siirtyi etätyöjärjestelyihin ja muiden järjestöjen tapaan myös Motiva siirsi loppukevään tapahtumansa soveltuvin osin etätoteutukseen tai kokonaan syksylle. Niin luennoilla kuin kokouksissa saatiin alkaa opettelemaan etätyöskentelykäytänteitä toden teolla. Opiskelijoita ohjeistettiin olemaan yhteydessä suoraan opettajiin opintojaksojen järjestelyistä. OYY suositteli harkitsemaan tapahtumien järjestämistä tarkkaan ja tiedekunnan kattokilta Kaski ry suositteli niiden perumista. Kampuksella asiointia ylipäätään suositeltiin välttämään.

Kesän loppupuolelle saakka odotettiin toiveikkaina pandemiatilanteen normalisoitumista ja paluuta normaaliin arkeen. Yhteisöllisyyden vaalimiseksi jäsenille järjestettiin muun muassa etämuotoisia kahvitilaisuuksia ja peli-iltoja. Syksyllä rajoitukset mahdollistivat alle 50 hengen tapahtumien järjestämisen, minkä myötä pyrittiin edistämään eritoten uusien opiskelijoiden integroitumista yliopistoyhteisöön. Tapahtumien turvaamiseksi Motiva jakoi aktiivisesti tapahtumiin osallistumiseen liittyviä turvallisuusohjeita ja hygieniavastaavista tuli tuttu näky fyysisissä tilaisuuksissa.

50v vuosijuhlat oli alunperin suunniteltu järjestettäväksi vuonna 2021, mutta pandemian vuoksi juhlat pidettiin lopulta keväällä 2022. Juhlat järjestettiin Oulussa Alppimajalla ja seuraavan aamun silliaamiainen vietettiin Motivalaisille rakkaaksi muodostuneella Tukikohdalla. Koronapandemian tuomista haasteista huolimatta vuosijuhlat olivat erittäin onnistunut ja pidetty tapahtuma. 

Kokeilun aikaa

2020-luku on ollut uusien tapahtumakonseptien kokeilun aikaa, jotka ovat tuottaneet myös menestystä. Syksyllä 2022 Motiva järjesti ensimmäistä kertaa yhteistyössä jääkiekkoseura Oulun Kärppien kanssa Opiskelijapeli ja Jälkipelit -tapahtumakokonaisuuden. Ilta alkoi Oulun Kärppien pelissä, josta siirryttiin tapahtuman jatkoille eli Jälkipeleille Kaarlenholviin ja Basso Clubille. Tapahtuma on järjestetty tästä lähtien vuosittain vähintään kerran, painottuen useimmiten syksyyn. 

Syksyllä 2025 Motiva järjesti ensimmäistä kertaa myös Pelipäivä-tapahtumakonseptin, joka yhdistelee opiskelijakulttuurin perinteisiä elementtejä eli approja ja suunnistusta. Tarkoituksena on valmistautua opiskelijatyylillä Oulun Kärppien otteluun. Ilta huipentui tapahtuman jatkoihin ravintola Ihkussa. Tapahtuma oli erittäin suosittu ja pidetty, joka tullaan varmasti järjestämään myös uudelleen. 

Keväästä 2023 alkaen on puhuttu "MotiWapusta", joka alkaa MotiWapun avajaiset tapahtumalla, joka on hengailuillan tyylinen konsepti. Wapun juhlinta huipentuu perinteiseen Wappupiknikiin, jossa palkitaan vuoden fuksi ja nautitaan hallituksen valmistamia munkkeja. Syksyllä 2023 Kaski ry järjesti ensimmäistä kertaa KPTK:n opiskelijoiden yhteisen ekskursion Kalajoen Venetsialaisille "KPTK goes Venetsialaiset", jonne osallistui runsaasti Motivalaisia. 

Vuonna 2025 KPTK:n ainejärjestöjen hallitustoiminta koki merkittäviä muutoksia. Silloinen dekaani Maija Lanas lähestyi aktiiveja tilamuutoksia koskevassa asiassa: tiedekunnan henkilöstöllä on tilanpuutetta ja he tarvitsisivat kipeästi lisää tilaa. Alkuperäinen ehdotus oli, että nykyisistä kiltatiloista olisi jätetty vain keittiön kokoinen tila jäljelle, mutta aktiivien ansiosta kiltatiloihin ei koskettu lainkaan. Sen sijaan neuvotteluhuoneesta (KTK224) jouduttiin luopumaan, josta jouduimme siirtämään tavaroitamme kauemmas kiltatiloista uuteen varastotilaan. 

Uusia tuulia koulutustarjonnassa

Iloisia uutisia saatiin, kun tieto psykologian tutkinto-ohjelman saamisesta Oulun yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan varmistui elokuussa 2020. Vielä samana syksynä Motivan hallitus neuvotteli Suomen psykologian opiskelijoiden liitto ry:n ei SPOLin kanssa syksyllä 2021 aloittavan ensimmäisen psykologian vuosikurssin ryhmäyttämiseen ja yliopiston tutustuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä, joihin luvattiin SPOLin suunnalta myös rahallista tukea. Oulun ensimmäiset psykologian pääaineopiskelijat toivotettiin avosylin vastaan ja he integroituivat nopeasti jokapäiväiseksi osaksi tiedekunnan arkea. Psykologian opiskelijoiden oma ainejärjestö Defenssi ry piti perustamiskokouksensa loppuvuodesta 2021.

Psykologian perustutkintokoulutuksen alkaminen vaikutti myös tarpeeseen kehittää kasvatuspsykologian pääaineohjelmaa, kun psykologian opintojen oletettiin jatkossa syövän vetovoimaa kasvatuspsykologian tutkintosuunnalta. Helmikuussa 2021 Oulun yliopiston hallitus päättikin lakkauttaa kasvatuspsykologian pääainevaihtoehdon kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmasta. Tilalla aloittaisi syksyllä 2022 uusi, erillinen oppimistieteiden tutkinto-ohjelma, jonka pääaineeksi kasvatuspsykologia tulisi. Vaikka päätös lakkauttamisesta itsessään tuli Motivalle suurena yllätyksenä, saatiin uuden tutkinto-ohjelman suunnittelutyöryhmään opiskelijaedustaja ja näin päästiin osallistumaan tutkinto-ohjelman suunnittelutyöhön. Motiva keräsi jäsenistöltä uutta koulutusohjelmaa koskien palautetta, järjesti aiheesta keskustelutilaisuuksia sekä tiedotti aktiivisesti tulevista muutoksista. Kasvatustieteen pääaineeseen tai sisäänottoon ei tullut muutoksia, vaan kumpikin koulutusohjelma saisi itselleen 32 aloituspaikkaa.

Psykologian tutkinto-ohjelman myötä, myös tiedekunnan nimi koki nimenvaihdoksen, sillä kasvatustieteiden tiedekunnan nimi vaihdettiin yliopiston hallituksen päätöksellä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnaksi. Nimenmuutos astui voimaan 1.1.2023. Nimenmuutoksen myötä psykologia osana tiedekuntaa tulee näkyvämmin esiin. 

Oppimistieteiden tutkinto-ohjelman myötä Motiva ry:n jäsenmäärä on kasvanut suuresti, lähes tuplaantunut aiemmasta. Oppimistieteiden opiskelijat eivät halunneet perustaa uutta ainejärjestöä, vaan halusivat pysyä Motivan jäseninä. Urapolut oppimistieteissä ja yleisessä kasvatustieteessä ovat edelleen hyvin samankaltaisia, joten uuden ainejärjestön perustamista ei koettu tarpeelliseksi. 

Päivittänyt Jarkko Impolan tekstin pohjalta Säde Saari 2025